Rakkaalla Kirpulla oli eilen 8-vuotissynttärit. Siitä tuli siis virallisesti veteraani-ikäinen, hui! Omat ajatukseni ovat tämän viikon olleet niin kiinni meneillään olevassa opetusharjoittelussa, että meinasin unohtaa koko suuren merkkipäivän. Tänään paikattiin tilanne, ja päivänsankari sai lahjaksi uuden aktivointilelun. Lelun sisältä se on yrittänyt saada keitettyjä broilerin sydämiä tuossa jo tovin tähän tyyliin:
Pienellä laskutoimituksella huomasin, että Kiiran kanssa olen viettänyt elämästäni kolmasosan. Sen kanssa olen kasvanut teini-ikäisestä aikuiseksi, muuttanut pois kotoa vieraaseen kaupunkiin ja kokenut muitakin elämänmuutoksia. Niin tärkeä on tuo omalaatuinen, maailman opettavaisin koira! Jonkun mielestä voi kuulostaa liioittelulta, mutta vakaasti väitän Kiiran kasvattaneen minua paljon ihmisenä: sen kanssa on nielty pettymyksiä, opittu ymmärtämään ja laitettu asioita tärkeysjärjestykseen. Ja totta kai myös onnistuttu, iloittu ja naurettu. Toivottavasti veteraanin seurasta saa nauttia vielä pitkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti