torstai 8. lokakuuta 2015

Rally-tokotreenit ja syksyn viimeiset jäljestykset

Maanantain rally-tokotreenit on jääneet kirjaamatta, niistä siis ensin lyhyesti. Tehtiin kisapituista rataa, jossa ALO-luokan kylttejä. Tein Lumon kanssa radan kahdesti, ensin ilman hihnaa ja sitten hihnan kanssa. Kontaktitreenien hyöty näkyi taas, sillä yhteistyö radalla pelasi huippuhyvin. Tosin ihan aluksi Lumo teki sellaisen tempun, että kyykistyi pissalle heti lähtökyltillä....... Voi hitsi, kaikkea se keksii! Juoksujen tuloon liittyvää merkkailua taisi olla. Vedin koiran heti pois ja lähdin käyttämään ulkona, ja siellä pissasi kahdesti. Tulis ja menis ne juoksut jo! Noh, näiden toimituksien jälkeen treeniradat meni tosiaan hyvin. Vähän meinaa koira vielä sekoilla selän takaa tehtävässä täyskäännöksessä (vai mikä sen liikkeen nimi ikinä onkaan). Tarvii vain varmuutta tietääkseen mitä pitää tehdä. Tötsien pujottelussa meinaa seuraaminen välillä hiukan levitä, joten sitä pitää vähän hioa. Itse muistin olla tosi rauhallinen ja selkeä, ja vissiin hiljalleen alkaa kyltitkin tulla tutuksi kun nekin kaikki muistin radalla.

Tänään käytiin taas mejähommia treenailemassa. Eilen vedettyjä jälkiä pääsivät ajamaan Kiira, Lumo ja Iidan Mysli-kelpie. Kaikkien jäljet olivat aika lyhyitä. Lumolle olisi voinut pidemmänkin vetää, mutta kiireessä ei ehditty. Kiiran jäljelle tehtiin yksi kulma, Lumolle kaksi. Luultavasti nämä olivat nyt viimeiset jäljet tälle syksylle.

Kiiran jäljen alusta on lyhyt videonpätkä. Siinä tekee oikein hyvää työtä. Kulman jälkeen oli taas lähdössä seuraamaan joitain muita jälkiä (kuten teki viimeksi melkein koko treenijäljen ajan), mutta kun jämäkästi komensin että "jälki", niin palasi oikealle jäljelle takaisin. Ongelma ei siis ole siinä, etteikö se tietäisi missä oikea jälki menee. Jääräpäinen mummeli vissiin vaan haluaa mennä omia polkujaan, tässäkin asiassa. Veikkaan että ne on jänisten tai porojen hajuja jotka meinaa kiinnostaa enemmän. Jäljen päästä löytyi sorkan lisäksi taas lempilelu frisbee, josta oli mummukoira kyllä mielissään. 


Loppupalkaksi vähän loikkimista frisbeen perässä.



Lumolla jälleen häntä viuhtoi eestaas koko jäljen ajan, kun oli niin kivaa. Kävelin koko ajan niin, että hiukan hidastin koiraa. Ekalla kulmalla teki tarkastuspyörähdyksen kulman ympäri, hetken haki ja löysi jatkosuunnan. Toisella kulmalla hiukan oikaisi, eikä tainnut kyllä merkata makausta oikein mitenkään. En oikein tiedä pitäisikö vahvempaa makausten merkkausta sen kanssa vahvistaa vai ei, ja jos, niin millä keinolla. Loppusuoralla haistoi ilmavainulla sorkan jo kaukaa ja painatti sitä kohti vähän sivussa jäljestä. Selvästi pikkuneiti on syttynyt tähän lajiin, jee!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti