Pieni ystävä

Meidän Lumolla on uusi ystävä. Hän on hyvin pieni ja asuu ihan naapurissa. Hän on tolleripoika Rory, joka on niin söpö, että pakko oli laittaa pari kuvaa tännekin.

Vuosi 2015 käyntiin!

Joulun ja vuodenvaihteen ajan oleilin kotopuolessa. Lumo oli mukana koko ajan, ja sille teki hyvää olla jonkin aikaa ainoana koirana. Myös Kiira sai olla ainoana koirana Rovaniemellä tuon ajan, paitsi joulunpyhiksi sekin pääsi Ouluun. Kuulosti Kirppukin nauttineen jakamattomasta huomiosta. :)

Tässä Lumon meininkejä lomanvietosta:

väsynyt muusikko :)

Huppis ja Piitu lenkkikavereina

korvia kaikenlaisia

Huppiksen yksityisposeeraus

Ja sitten Kiiran lomameiningit:

rakas frisbee

Hyvin usein koirablogeihin kootaan menneen vuoden saavutuksia ja tulevan tavoitteita näin vuoden vaihtuessa, mutta itse voisin koota ennemminkin toiveita. Ei tavoitteissa mitään pahaa ole (kunhan niistä ollaan koirien hyvinvoinnin ehdoilla valmiita joustamaan), mutta jotenkin en tässä tilanteessa osaa kutsua niitä asioita tavoitteiksi, joita toivoisin tulevan vuoden tuovan. Ne ovat toiveita, joiden eteen tehdään työtä. 

Tärkein toive on, että koirat pysyisivät mahdollisimman terveinä. Juuri nyt kumpikin voi hyvin: Kiiran mahakivut on saatu kuriin ruokavaliolla ja Lumon kutinat ovat olleet pari viikkoa hyvin vähäisiä. Terveyden lisäksi toiveena on myös paljon onnellista arkea koirien kanssa, pitkiä metsälenkkejä kivoissa maisemissa ja tämän hölmön kaksikon toilailuille nauramista.

Harrastuksien suhteen pyritään etenemään sillä tahdilla kuin hyvältä tuntuu. Jos terveysasiat pysyvät hyvällä mallilla, eikä kumpikaan joudu lääkityksille vaivoistaan huolimatta, niin kummankin päänmenoksi on kaavailtu virallisia koekäyntejä. Kiiraa haluaisin käyttää kesällä MEJÄ-kokeissa ja samaan touhuun pitäisi Lumokin perehdyttää. Lumolle myös tokokisoja ja taipparit, kunhan oikeasti ollaan niihin valmiita. Ja näyttelyissäkin olisi kiva käydä, kunhan Lumo saisi turkkia kasvatettua. Syksyllä katsotaan sitten taas, miten metsästyshommat sujuvat Lumolta. Kiire ei ole missään lajissa Lumon kanssa, sillä edelleen se on hyvin kakara mieleltään ja kypsyy hitaasti.

Katsotaan, mitä vuosi 2015 tuo tullessaan. Heti näin alkuun se toi meille kantavat jäät joilla lenkkeillä, Kiiralle lyhyen turkin (kyllästyin siihen, että koira näytti joka lenkin jälkeen tältä:

tai tältä:

joten kaivoin trimmerin kaapista ja nyt on rouva taas nahkiaisen olomuodossaan), Lumolle tokotreenit (seuraaminen saattaa pian alkaa jopa toimimaan!) sekä isäntäväelle flunssan ja paljon aherrusta gradujen parissa. Ei siis muuta kuin etiäppäin, sano Kiira lumessa!

Pitkästä aikaa lenkkiseurana aurinko ja kamera

Koska tähän aikaan vuodesta on niin pimeää, tulee kameraa ulkoilutettua hyvin vähän. Tänään kuitenkin tartuttiin Johannan kanssa tilaisuuteen ja lähdettiin päivällä metsään juoksuttamaan Lumoa ja Lottaa kameran kera. Sattui huippu kuvauskeli kohdalle!

Tässä muutama otos piristämään kaamosaikaa:

Lumo pönöttää. Milloinkahan se päättäisi turkin kasvattaa?

Lotan pönötys

nuuskahuuli :D

ystävykset

Lumo haaveilee "vapaa"-käskystä.

Lotan kaunis katse.

Kettu lammaslaumassa

Tänään lenkkeiltiin rovaniemeläisten perrojen kanssa. Kiirahan ei nauti vieraissa koiraporukoissa temmeltämisestä, joten se sai jäädä kotiin. Vaikkei Lumo olekaan perro, niin sen kanssa me kuitenkin suunnattiin tutustumaan alueen vesikoiriin.

Kiva oli  nähdä uusia perroja, täällä päin kun niitä on melko vähän. Lumo meni oikein nätisti joukon jatkeena. Liekö kakara luulee itsekin olevansa ainakin vähän vesikoira, kun on sellaisen kämppiksenä kasvanut. Mielellään pikku kettu osallistuu uudelleenkin kikkarakarvaisten kaverien kimppalenkeille, jos sellaisia saatais aikaiseksi. :) 

hurja tolleri :D

Lumo ihmettelee perrokasaa

Lumo, Roope, Jasu, Tiitu, Diego (toivottavasti nimet oikein)

Ei vielä talvea!

Linkkasin edellisen postaukseni facebookin Espanjanvesikoira-ryhmään erääseen keskusteluketjuun, jossa käsiteltiin haastavia luonteita. Blogin kävijälaskuri pompsahti siltä istumalta ison harppauksen eteenpäin. Kommentteja ei tänne blogin puolelle juurikaan tullut, mutta fb:ssä kirjoitus herätti keskustelua. Sain itse asiassa tosi positiivista ja asiallista palautetta, mistä haluankin kiittää! Kommentoikaa lukijat rohkeasti tänne blogiinkin. Kommentteja on aina kiva lukea. :)

Meillä täällä Lumo on toipunut nielurisaleikkauksesta jo niin pitkälle, että on saanut alkaa liikkumaan normaalisti. Kylläpä ollaan kaikki nautittu metsälenkeistä! Lumon juoksu alkaa olla lopuillaan, mutta vielä tiistain tokotreeneihin otin Kiiran tuuraajaksi. Kirppu sai kehuja hienosta seuraamisen kontaktista ja muidenkin tokoliikkeiden osaamisesta. Pikkuhiljaa pitäisi alkaa tehdä Lumolle jonkinlaista tokotreenisuunnitelmaa, kunhan saadaan juoksut ja saikuttelut alta pois.

Seuraavaksi kuitenkin jättimäinen kuvapläjäys ruskan väreissä.

karvaton pieni mangusti

Pystykorva-Lumo valmentaa naapurin Kero-pentua pikajuoksuun...

...ja ninjahyppyihin.

Lumo ja henkivartijansa Kiira ja Kira

nuoriso

nappisilmä-Kira <3

Lumo maastoutuu

Sitten tapahtui jotain, mikä yllättää joka vuosi.

"Yääk", sanoo Kiirakin tästä.

totiseksi vetää

lumi on kivaa kuitenkin, jos se on pallona ja lentää ilmassa

miten nyt löydän kaikki kepit, risut ja oksanpätkät?

no jaa, ehkä tässäkin maisemassa voi sentään kauniilta näyttää

Syksy niin ihmeellinen

tattia tatin perään

makkaranpaistotauko

makkaranpaistokaveri Lotta

makkaranpaistomaisema

Tästä syksystä on siis nautittu keräämällä pakasteeseen hieman talvivarastoa sienistä ja puolukoista. Lisäksi olemme ehtineet muun muassa...

...näyttää Rovaniemen maisemia amerikkalaisvieraille...

...ja ihastella sadonkorjuumarkkinoilla akrobaattikaritsaa. :-D

Lumon nielurisat leikattiin vajaa viikko sitten, joten pikkukettu on vielä ainakin hetken sairaslomalla. Kidutusta meille kaikille, kun Lumo saa lenkkeillä vain kevyitä hihnalenkkejä. Tuota virtaa kun olisi purettavaksi. Kiira on saanut sitten olla pidemmät lenkit leppoisasti ainoana koirana, vaikka taitaa sekin jo ikävöidä siskon kanssa riehumista.

Kirpun onnelliset poseeraukset

kaihoisa katse vapauteen

möks

Ruska ei ole vielä parhaimmillaan täällä, joten myöhemmin luvassa vähän syksyisempiä ruskakuvia.

Lomakuulumisia

Meidän sakki (paitsi isäntä) on saanut lomailla nyt jo jonkin aikaa. Ihanaa! Aikaa on vietetty pitkälti Oulussa kotikotona, mutta pariin otteeseen on ollut asiaa Rovaniemelle, jolloin olen käynyt junalla parin päivän reissun. Ekalle visiitille pääsi mukaan vain Lumo, toiselle Kiira. Kummallekin tekee hyvää päästä välillä mukaan ainoana koirana. Silloin Kiira saa vähän hermolomaa ja Lumo joutuu kohtaamaan uusia tilanteita itsenäisesti ilman toisen koiran tukea.

 Tytsyjen junaselfiet:

"menolippu, menolippu..."

"pakko matkustaa on jonnekin..."

Toissapäivänä talkoilin Lapin Nuuskujen järjestämissä noutajien taipumuskokeissa. Oli hirmuisen opettavainen päivä! Nyt on monta uutta vinkkiä ja entistä enemmän innostusta Lumon treenaamiseen. Tavoite on startata taippareissa ensi kesänä. 

Kirppu ottaa aurinkoa

Lumo löysi sukulaisten pihalta söpön siilin.

Viime viikot olemme pitkälti lomailleet ja pientä helpohkoa treeniä on tehty silloin tällöin. Helteet on haitanneet lenkkeilyjä ja treenailuja, enkä henkilökohtaisesti nauttinut kuumuudesta yhtään. Nyt ollaan päästy taas liikkeelle kun on vähän viileämpää. :)

eiliset lenkkikaverit Huppis ja Piitu <3

Huppis ja Lumo kummeksuu Kiiran piehtarointia

meidän tytöillä ihan omat leikit

Luvassa on jänniä tapahtumia lähitulevaisuudessa. Metsästyskausi on alkanut ja Lumo pääsee pian harjoittelemaan tositoimia. Lauantaina suuntaamme myös Iin ryhmänäyttelyyn. Niistä siis pian lisää!