Terveydeksi!

On taas aika päivittää tänne meidän koirien tilannetta terveysasioiden suhteen. Aiemmista terveystilannepostauksista on ollut helppo tarkistaa asioita jälkeen päin, joten pidetään yllä tätä tapaa näistä jutuista tänne kirjoitella.

Kuvituskuvina kesän ajalta kertyneitä otoksia sieltä täältä.

Kiiran maha on ollut nyt noin vuoden kohtalaisen rauhallisena. Se syö (jäätävän kallista) Royal Canin anallergenic -nappulaa ja säännöllisesti sekaan vähän raakalihoja, ei kuitenkaan joka aterialla. Ruokavalio on ollut pakko pitää todella tasaisena ja muuttumattomana. Selvästi sillä jokin ruoka-aineallergia on, sillä vähän aikaa sitten kokeilin jotakin ihan perus eläinkaupan nappulaa lisätä vähitellen allergiaruuan sekaan ja Kiiran tassunpohjat alkoivat parissa päivässä tulehtua. 

Allergiaruuassa ei ole oikein mitään, proteiinitkin on jostain ihme höyhenistä tehty. Vähän tuntuu, että karvanlaatu on tuon ruuan myötä hiukan heikennyt. Mieluummin syöttäisin vaikka täysin raakaruokaa Kiirallekin, mutten uskalla alkaa fiksaamaan ruokavaliota. Pelottaa, että mahakipuiluoireet taas pahenevat. Nykyään sillä on ollut (näkyvää) mahakipuilua silloin tällöin hetkittäin, ja ne on menneet ohi nopeasti zitac-happosalpaajalääkkeen puolikkaalla. 

Kipuilu tuntuu olevan ikään kuin jotain stressiperäistä närästystä. Keväällähän Kiiran maha tuli kipeäksi sen jälkeen, kun se oli ollut mukana tokotreeneissä (hermoili vierasta treeniporukkaa). Kotona ruokintatilanteita on pitänyt rauhoittaa, sillä joskus Kiira-raasu on vetänyt ruokaa henkeen hermoillessaan sitä, että Lumo on syötyään oman ruokansa tullut Kiiran viereen kärkkymään, milloin saisi tarkistaa Kiiran kupin (vaihtavat aina kuppeja syötyään omansa tyhjäksi). Ruuan "väärään kurkkuun menemisestä" on aiheutunut mahakipuilua. Toisaalta, ei sen maha aina tule kipeäksi stressitilanteista. Onneksi.

Lumon terveysasioista ajankohtaisin on se, että pikkuneiti kävi jokin aika sitten virallisissa terveystutkimuksissa. Kyynärät ja polvet olivat kummatkin 0/0, lonkat C/B. Selkätuloksina VA0, SP0 ja LTV1.

Lumon sisaruksista kaikilla on tähän mennessä lonkat olleet A/A-paria, joten Lumon lonkkatulos vähän yllätti. En oikein vieläkään tiedä, miten tuohon suhtautua. Toisaalta ei pitäisi olla mitään meidän elämään vaikuttavaa ongelmaa tuossa C-lonkassa, mutta vähänhän se silti huolettaa. Samoin tuota selän LTV1-tulosta ensin säikähdin, mutta hetken googlailtuani sain selville, että nykytutkimuksen valossa sen ei pitäisi aiheuttaa oireita.

Täytyy olla onnellinen, ettei kuvista löytynyt mitään pahempaa! Vaikka noiden tulosten pitäisi olla sinänsä harmittomia, eivätkä aiheuta rajoituksia meidän harrastuksiin, niin luultavasti tulen kuitenkin vähän huolta kantamaan ja tarkkailemaan Lumon liikkeitä tarkemmin. Onneksi meidän harrastusrepertuaariin ei kuulu agility, sillä se on ehkä ainoa laji jonka suhteen olisi jouduttu miettimään, uskaltaako jatkaa vai ei. Lumo kuitenkin olisi agilityssä pienikokoinen maxi.

Kutinat on Lumolla pysyneet aisoissa raakaruualla. Ei se ihan täysin kutinaton ole, mutta ei kyllä tarvitse mitään lääkitystäkään. Raapiminen ja hankaaminen on ihan satunnaista ja toooosi pientä vuodentakaiseen verrattuna. Silloin se oli jatkuvaa, voimakasta, pakonomaista ja kutina selvästi häiritsi koiraa lähes koko ajan. Toivottavasti hyvä tilanne jatkuu. Tosin nyt selvitellään sitten, miten saataisiin vältettyä Lumolla ajoittain ilmenevä närästys. Googlettelu kertoi, että närästystä voi aiheuttaa melkein mikä vaan ruuassa. Yksi epäilys on Lumon kohdalla runsas rasvan määrä. Se on nimittäin saanut aika paljon erilaisia rasvoja ja öljyjä ihon kuntoa parantamaan ja jotta vähän lihoisi. Täytyy jatkaa selvittelyjä tämän suhteen...