Käytiin tekemässä parin yön vaellusreissu tuossa jo melkein kaksi viikkoa sitten. Reissua suunniteltaessa mietittiin aluksi Kevon reittiä tai Pallas-Hetta-aluetta. Lopulta ei kuitenkaan haluttu tällä kertaa tuhlata ajomatkoihin ihan hirvittävästi aikaa, joten päätettiin suunnata seikkailemaan Sallatunturin ympärille. Kevolle mennään joku toinen kerta.
Koko kesä on ollut kylmä ja sateinen, mutta reissun ajaksi paukahti helteet. Eipähän tarvinnut palella tai kastua, ja kuvista tuli kivoja kauniissa säässä. Rinkka selässä rinteitä noustessa helle oli kyllä vähän ahdistavaakin ja aiheutti päänsäryn. Noh, tulipahan vihdoin vähän rusketuttuakin tälle kesälle. Koirien onneksi matkan varrella oli jatkuvasti lammikoita ja puroja, joissa viilentyä. Hyvin jaksoivat.
Tarkkaa reittisuunnitelmaa ei ollut etukäteen, vaan mentiin vähän fiiliksen mukaan. Koko ajan kuljettiin kuitenkin merkittyjä retkeilyreittejä pitkin. Jos nälätti, valittiin risteyksessä se suunta, josta kartan mukaan tulisi nopeiten tulentekopaikka vastaan. Kun särki päätä, käännyttiin helpompikulkuiselle pätkälle. Kun haluttiin haasteita, lähdettiin jyrkkien nousujen suuntaan. Sallatunturin ympäristön reitit tarjosivat hyvän mahdollisuuden tehdä oman maun mukainen rengasreitti. Käytiin laskettelukeskuksen pohjois- ja eteläpuolilla ja ehdottomasti enemmän tykättiin eteläpuolesta. Pohjoispuolella oli huonokuntoisia pätkiä, polut märän kesän jäljiltä mutalällyä tai pitkospuut lahonneita. Toki Isonpyhän näkötornilta oli hienot näkymät. Eteläpuolella kaikki kulkemamme reitit olivat hyvässä kunnossa, eikä metsä ollut niin tiheää, joten maisema oli avarampaa.
Vielä olisi tarkoitus käydä toinen vaellusreissu tälle syksylle. Siitä lisää myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti